Chat ja Chatbot rekrytoinnin tukena - Finnchat

Chat ja Chatbot rekrytoinnin tukena

  •  
  •  
  •  
  •  
  •  
  •  
  •  
  •  

Live-Chat ja Chatbot liitetään usein verkkoliiketoiminnan kentällä liidien generoimiseen, myynnin kasvatukseen sekä realiaikaiseen asiakaspalveluun. Yksi näkökulma joka usein jää vähemmälle huomiolle on chatin hyödyntäminen rekrytoinnissa. Käyn tässä tekstissä läpi muutamia chatin etuja osana rekrytointiprosessia, ja tarkastelen myös chabottia rekrytoinnin apukätenä.

Chat-palvelusta on muodostunut jo standardi yritysten verkkosivuilla, ja sen myötä myös chatbot on kasvattanut markkinaosuuttaan huomattavin harppauksin. Stephanie Benfield (2018) tarkastelee artikkelissaan live-chatin merkitystä ja roolia osana kuluttajien kulutustottumuksia, ja hän viittaa tutkimukseen jonka mukaan 77% kuluttajista ei suorita ostosta verkkokaupasta jos live-chat palvelua ei ole saatavilla. Samaisen tutkimuksen perusteella kävi ilmi että 35% chat palvelua käyttäneistä kuluttajista päätyy ostamaan tuotteen / palvelun yritykseltä, ja 63% tutkimukseen osallistuneista kuluttajista kertoi palaavansa verkkosivustolle jossa olivat käyneet keskustelun chatissa.

Nämähän ovat hurjia lukuja! ..Mutta miten ne liittyvät siihen rekrytointiin?

Loistava kysymys, ja sitä seuraa keskiverto vastaus! Stephanie Benfield tekee kevyen laskutoimituksen; Live-Chat tuottaa 35% enemmän hakemuksia relevanteilta hakijoilta, ja 63% hakijoista palaa myöhemmässä vaiheessa tutustumaan yrityksen avoimiin työpaikkoihin. Vaikka täysin varauksetta tähänkään laskelmaan ei tule luottaa, siinä on mukana myös ripaus päivänvalon kestävää faktaa. Jotkut aspektit kuluttajakäyttäytymisen saralta saattavat heijastua hyvinkin vahvasti toimintamalleihimme verkossa myös silloin kun kuluttamisen sijaan ensisijainen tavoitteemme olisi löytää työpaikka ja ottaa yhteyttä yritykseen.

Yksi huomattava tekijä joka ohjaa käyttäytymistä verkossa on aika. Olemme päässeet tilaan jossa kärsivällisyyttämme ei enää kouluteta samalla tavoin kun esimerkiksi kymmenen vuotta sitten ja kuluttaja saattaa kokea ajatuksen 5 minuutin odotusajasta täysin pöyristyttäväksi kidutusmuodoksi ja kiusanteoksi. Tämä mielenmalli saattaa tavalla tai toisella vaikuttaa siihen miten mielikuva yrityksestä muodostuu vaikkapa rekrytointiprosessin aikana. Aikasidonnaisia mielikuvia ja niihin vaikuttamista ajatellen chat on äärimmäisen tehokas työkalu. Chatissa työnhakija saa melkein välittömästi rakennettua vuorovaikutussuhteen yrityksen kanssa, ja siinä missä välitön vastaus vaikuttaa tutkitusti asiakaskokemukseen, on välitön vastaus myös positiivinen kasvualusta yrityksen työnantajamielikuvalle.

Jännitys on työnhakijan valitettavan hyvä tuttavuus. Jännitys saattaa johtaa siihen ettei työnhakija osaa kertoa itsestään sillä tavoin kun tahtoisi, ja monet tärkeät asiat esimerkiksi hakijan osaamisesta saattaa jäädä sanomatta haastattelutilanteessa. Myös pelko siitä että kysymys jonka hakija tuntee tärkeäksi itselleen voidaan tulkita “tyhmäksi kysymykseksi” yrityksen päässä saattaa tuntua tutulta. Benfield (2018) tutki chatin tehokkuutta myös tämän vaivan hoitamiseen, ja kävikin ilmi että chat eliminoi useilla hakijoilla ilmenevää jännitystä joka saattoi heijastua myös hakijan kykyyn tuoda esiin omaa osaamistaan ja kertoa itsestään. Chat helpotti myös merkittävästi rekrytoinnista vastaavan työmaata; Chatin avulla yrityksen edustaja pystyi toteuttamaan usean haastattelun yhtäaikaisesti, ja chatissa hoidettu haastattelu vähensi myös merkittävästi työaikaa joka aiemmin oli käytetty pelkästään puhelinaikojen sopimiseen. Samainen tutkimus paljasti myös että Chatilla hakijat pystyivät helposti tiedustelemaan mikä tilanne rekrytointiprosessissa oli, ja kynnys tiedusteluun havaittiin myös merkittävästi alhaisemmaksi kuin puhelimitse.

Rekrytoinnin parissa työskentelevien ammattilaisten parissa chatin tuoma lisäarvo näkyy vahvasti chatbottia hyödyntäessä. Chatbotin käyttö osana rekrytointiprosessia on saavuttanut merkittävää mielenkiintoa yritysten keskuudessa, ja Hello Talentin mukaan jopa 49% yrityksistä on ottanut tekoälyn osaksi rekrytointiprosessejaan, ja vuonna 2020 jopa 80% yrityksistä aikoo hyödyntää tekoälyä rekrytoinnissa.

Chatbot helpottaa kandidaattien rekrytointia esittämällä oikeat kysymykset koskien hänen osaamistaan ja aiempaa työkokemusta. Näin saadaan karsittua juuri yrityksen tarpeisiin parhaiten istuvat kandidaatit kaikkien hakijoiden joukosta, ja työtunnit voidaan silloin kohdentaa oikeiden hakijoiden kanssa keskustelemiseen. Hakijoista saatava data on myös kullanarvoista tietoa yrityksille, ja todella hyvä tapa oppia yrityksen hakijakunnasta ja työnantajamielikuvasta. Merkittävää lisäarvoa luo myös se että chatbotilla voidaan saada kiinni ne hakijat jotka tutkivat yrityksen työnhakuilmoituksia chat-palvelun aukioloaikojen ulkopuolella, ja botti kykenee kartoittamaan hakijan kelpoisuuden haettuun työtehtävään. Chatbot toimii siis apukätenä joka hoitaa tehokkaasti haastattelun ensimmäiset vaiheet, ei suinkaan korvaa työnhausta vastaavaa ammattilaista. Tiivistettynä chatbot vie toistuvat mutta pakolliset työtehtävät ihmisen työpöydältä, jättäen aikaa esimerkiksi rekrytointiprosessien kehitykselle ja optimoinnille.

Rekrytointichat on näyttänyt kyntensä ja chatbot on hyvässä vauhdissa kohti samaa statusta jossa sitä ei nähdä enää vain tulevaisuuden utopiana vaan vakiintuneena osana rekrytoinnin työkalupakkia. Finnchat on tuottanut asiakkailleen rekrytointichattia jo hyvän aikaa, ja tulokset puhuvat myös chatin kyvykkyydestä tavoittaa hyvät kandidaatit verkkosivujen kävijäliikenteestä. Chatbot News Dailyn sivuilta löytyy vielä lisälukemiseksi mainio artikkeli jossa kuvataan yksi toteutus chatbotin lisäyksestä rekrytointiprosessiin, artikkelin pääset lukemaan tästä

/ /