Laajentaminen ulkomaille – miten saksalainen työelämä eroaa suomalaisesta - Finnchat

Laajentaminen ulkomaille – miten saksalainen työelämä eroaa suomalaisesta

  •  
  •  
  •  
  •  
  •  
  •  
  •  
  •  

On oltava avoin sille, että asiat tehdään eri tavalla, neuvoo Finnchatin toimitusjohtaja Roope Rämänen, kun häneltä kysyy, mitä tulisi ottaa huomioon, jos haluaa laajentaa yrityksen liiketoimintaa ulkomaille.

Ajatus yritystoiminnan laajentamisesta ulkomaille syntyi keväällä 2014. Monien tekijöiden summana laajennuskohteeksi valikoitui Saksa ja toimiston sijainniksi Berliini. Kaupungissa houkutti moni asia, eikä vähiten se, että Berliini on Roopen mielestä mielenkiintoinen kaupunki.

– Jos lähtee tekemään hommia kansainvälisesti, paikan päällä pitää käydä usein. Siksi on tärkeää, että viihtyy myös siellä yrityksen toisessa kaupungissa, Roope sanoo.

Asiat yllättävät usein siksi, että ne tehdään eri tavalla, eikä siksi, että ne tehtäisiin välttämättä huonommin

Tyhjästä aloittaminen vieraassa maassa ei ole aina pelkkää ruusuilla tanssimista. Finnchatin Saksan valloitus on vienyt Roopen mukaan paljon aikaa ja rahaa, mutta se on ollut myös opettavaista ja Saksan toimistolla ollaan hänen mukaansa menossa oikeaan suuntaan.

Erilainen lainsäädäntö on huomioitava

– Asiat yllättävät usein siksi, että ne tehdään eri tavalla, eikä siksi, että ne tehtäisiin välttämättä huonommin, Roope sanoo.

Roopen mukaan lähes kaikki toimii eri tavalla, lainsäädännöstä lähtien.

– On paljon asioita, jotka pitää opetella ja ymmärtää. Ympärillä on hyvä olla aika paljon porukkaa, jotka tietävät ja osaavat.

Aina sekään ei auta, että tekijät ovat innokkaita. Vaikka saksalaiset tuntevat omat käytäntönsä, he eivät todennäköisesti tunne suomalaisia käytäntöjä, eivätkä siksi osaa aina huomauttaa kaikista erikoisuuksista. Avoimuudella pääsee kuitenkin Roopen mukaan pitkälle.

– Jos lähtee laajentamaan ulkomaille, täytyy olla avoin sille, että asiat tehdään eri tavalla. Pidän Saksaa mielenkiintoisena kulttuurina ja saksalaisia mielenkiintoisina tyyppeinä.

Verkostojen puute hidastaa

Isoimmat haasteet Saksassa ovat olleet rekrytoinnissa. Töihin on löydettävä oikeita tyyppejä, jotka ovat valmiita ottamaan vastuuta omasta tekemisestään.

– Startupien ongelmana on aina löytää ne oikeat tyypit. Se ei ole välttämättä kulttuurinen ero, ehkä ero on siinä, ettei meillä ollut Saksassa kontakteja. Suomessa meillä on isot verkostot, joten oikeiden tyyppien löytäminen on siellä helpompaa, Marko Toivonen kertoo.

Marko on työskennellyt Finnchatilla loppuvuodesta 2015 lähtien. Elokuusta 2017 lähtien hän on ollut vastuussa Berliinin toiminnoista.

Markon mukaan Saksassa työpaikoilla vallitsee usein perinteinen hierarkia, jonka vuoksi työntekijät tuntevat, etteivät he voi tehdä päätöksiä itse, jolloin päätöksenteosta tulee tehotonta.

– Suomessa ollaan sen hierarkian mataluuden vuoksi helpommin itseohjautuvia. Toki siinä on eroja, tuleeko berliiniläisestä startupista vai muualta.

Toinen eroavaisuus suomalaisiin työpaikkoihin verrattuna on avoin kritiikki, tai oikeastaan sen puute.

harharetkiltä vältytään, kun ollaan tarkempia siitä mitä ostetaan ja keneltä ostetaan

– Suomessa on helpompi saada suoraa palautetta ja parempia ehdotuksia. Se on myös muuttanut sitä, kuinka toimin Saksassa. Annan työntekijöille aikaa palata niihin asioihin ja koitan luoda tilanteita, joissa kritiikkiä ja uusia ideoita voisi tuoda helposti esille, Marko sanoo.

Asiakkaiden kanssa toimiessa suomalaisten ja saksalaisten ero näkyy ennen kaikkea siinä, että Suomessa ollaan usein valmiimpia kokeilemaan asioita ennen kuin niistä tiedetään kaikkea.

– Saksassa tuntuma on, että ihmiset tahtovat paljon dataa ja analyysia päätöksen tueksi, joka tietysti hidastaa myyntiprosessia. Toisaalta se voi olla hyväkin asia, sillä harharetkiltä vältytään, kun ollaan tarkempia siitä mitä ostetaan ja keneltä ostetaan. Kommunikaation pitäisi vain olla tehokkaampaa.

/ /

Lisää aiheesta: